keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Cannoli

Heippa taas! Olen ollut viimeiset päivät täysin uppoutuneena tenttikirjoihin, joten blogiini kirjoittelu on jäänyt vähemmälle. Oikeastaan ei ole edes tapahtunut mitään raportoimisen aihetta, olen opiskellut ahkerasti (jos ahkeraksi opiskeluksi lasketaan ruutu.fi:n intensiivinen katseleminen, koska yhtäkään sisustus/kokkaus/lifestyle/hää - ohjelmaahan ei voi jättää väliin..), vingutellut kuntosalikorttiani, käyttänyt hyväkseni äidiltä saamaani "italialaiset jäkiruoat"-kirjaa, viettänyt kokonaisen päivän erilaisia daiquireja valmistellen, ja näin jälkeenpäin ajatellen tehden oikeastaan kaikkea muuta kuin opiskellut. Jonkin aikaa sitten kerroin blogissani himoitsevani H&M:n neonvaalenapunaista hupparia; sain sen! Ihana poikaystäväni oli käynyt nappaamassa kyseisen ihanuuden ja olenkin onnistunut viettämään pienen ikuisuuden kyseiseen huppariin kääriytyneenä, se on aivan mahdottoman suloinen!


mansikkadaiquirit, nammm


Ainiin, poikaystäväni koulu järjestää tänä vuonna 100-vuotisjuhlan kunniaksi kurssijuhlansa Finlandia-talossa, ja etikettinä on frakki. Tämä tarkoittaa juhlamekkohullulle (=allekirjoittaneelle) mahdollisuutta uppoutua luvan kanssa tuntikausiksi netin valtavaan juhlamekkotarjontaan! Ehdin siis jo hihkua innosta ja selata läpi n.100 erilaista juhlamekko-sivustoa, valita itselleni unelmieni mekon, suunnitella meikkiä ja kampausta, ja oikeastaan suunnitella kengät ja laukun ja kaiken, kunnes sain kuulla juhlien päivämäärän. Hiihtoloma. Juhlat ovat hiihtolomalla!! Vietän hiihtolomani ja joululomani lähes poikkeuksetta Levillä, joten jouduin hyvästelemään suunitelmani kyseisiin juhliin osallistumisesta :( Mutta ei epäilystäkään ettenkö ottaisi vahingon moninkertaisesti takaisin vähän pohjoisemmissa tunnelmissa!

Sunnuntai-iltani vietin hyvän ystäväni kanssa ja päätin kokata meille sisilialaista herkkua eli cannoleita. Sisiliassa ne ovat rapeaan, hieman uppopaistetun jäätelötötterövohvelimaisen kuoren tapaisia "putkia", jotka ovat täytetty makeutetulla ricotta-juustolla. Aivan taivaallisen hyviä! Tein omat cannolini hieman alkuperäisestä poikkeavan ohjeen mukaan, jossa kuoret ovat ainoastaan uunissa paistettuja, eikä uppopaistettuja, joten kuorien ulkomuoto oli hieman erilainen, hyviltä ne silti maistuivat! Täytteseen voi lisätä melkein mitä tahansa, itse murskasin ricotta-juuston sekaan valkosuklaata, ja tarjoilin tötteröt jäisten vadelmien kera. Suosittelen ehdotomasti kokeilemaan reseptiä!




Cannoli alla ricotta, n.8 kappaletta

100g munanvalkuaista (yksi munanvalkuainen painaa keskimäärin 40g)
100g sokeria
80g vehnäjauhoja
1 munankeltuainen
30g huoneenlämpöistä voita

täyte

2 rkl sokeria
2 dl ricottajuustoa

Vatkaa valkuaiset ja sokeri sileäksi vaahdoksi (ei tarvitse olla yhtä kiinteää kuin esim. marenkia valmistaessa) siivilöi jauhot joukkoon voimakkaasti sekoittaen. Lisää loput ainekset yhä voimakkaasti sekoittaen kunnes taikina on tasaista.

Lusikoi taikinasta leivinpaperin päälle ympyröitä, ja tasoita esim. veitsen avulla ympyröistä tasaisen paksuisia. Yhdelle pellille mahtuu n. 4 ympyrää. Paista kuoria muutaman minuutin ajan kunnes reunat alkavat ruskistua. Taivuta kuoret heti uunista ottamisen jälkeen (esim. leivinpaperirullan ympäri) Anna jäähtyä hyvin.

Täytä sokeroidulla ricottajuustolla. Ricottaan voi oman maun mukaan lisätä melkein mitä tahansa; pistaasipähkinärouhetta, marjoja, suklaahippuja jne.

eteinen









Talon edellinen asukas oli valinnut jo ennestään melko kapeaan käytävämalliseen eteiseen tummanruskean tehostevärin, joka kavensi ja synkensi ikkunatonta tilaa entisestään. Lisäksi eteisessä oli yksi ainut kiinteä seinävalaisin ja hattu/kenkähylly-systeemi. Halusin eteiseni olevan kutsuva ja mahdollisimman vaalea, joten ensimmääiseksi hankkiuduin eroon tummanruskeasta seinästä ( ja vanhoista valaisimista/kalusteista). Seinät maalattiin kaikki samansävyisellä vaaleanharmaalla, ja kattoon lisättiin vaijereiden avulla viisi halogeenispottia tuomaan tilaan mahdollisimman paljon valoa. Myös muussa sisustuksessa luotin vaaleaan sävyyn, jotta pieni tila näyttäisi mahdollisimman raikkaalta. Lisäksi eteiseen laitettiin suuri peili tuomaan tilantuntua, ja tietenkin heijastamaan valoa.

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Turhuutta




Menin eilen spinnnign-tunnin jälkeen kiertelemään vähän vaatekauppoja, ja tarkoituksenani ei ollut ostaa mitään (ketä minä oikeen yritän huijata?) kunnes bongasin maailman täydellisimmän hupparin. Hento neonvaaleanpunainen sävy, täydellinen vetoketjuton malli, jotain ihanaa tekstiä = pure love. En käytä hirveästi huppareita, yleensä vain tenteissä, hammaslääkärissä, mökillä jne. (siis kun haluan ottaa rennosti) mutta tämä kyseinen yksilö oli täydellinen! Pakko saada! Ja koska kyseessä oli h&m, ei hintakaan ollut este. Valitettavasti kyseisiä ihanuuksia oli jäljellä vain koossa L, mutta rehellisesti sanottuna, se oli niin suloinen, ettyä ostaisin sen vaikka koossa xxxxl. Sen jälkeen kun olin tarttunut huppariin omistavasti ja olin viemässä sitä kassalle, tajusin että minulla ei ollut rahaa mukana. Ajatus hupparin menettämisestä sai minut jotenkin niin tolaltani, että unohdin kokonaan että olisin voinut varata hupparin?! Tänään siis uusi yritys ja vannon että maailmani murskautuu jos en saa sitä hupparia! (huppari on siis samannäköinen kuin tuo harmaa, mutta teepaidan värinen, tai oikeastaan vieläkin "kirkaampi" neonvaaleanpunainen)

Illan pääasiallinen tarkoitus oli kuitenkin käydä ikeassa V:n kanssa tarkastamassa työpöytien tilanne, sillä makuuhuoneeni kaipaisi kovasti pientä työpistettä ja sieltä löytyikin tämä (mutta minulle se tulee valkoisena); tämä ihanuus kulkee nimellä kampauspöytä, mutta se sopii täydellisesti makuuhuoneeseeni pieneksi kirjoituspöydäksi. Tuo "alapalkki" on siis laatikko, minne saa näppärästi piiloon kirjoitusvälineet ja muut tärkeät paperit. Pöydän kaveriksi ajattelin hankkia unelmieni työtuolin, eli kirkasta muovia olevan Kartellin Ghost-tuolin!



Jossain vaiheessa ikean astiaosastoa ohittaessani kadotin V:n, joka löytyikin hetken päästä onnellisesti hymyillen ja kolmea lasituoppia kantaen. (tässä vaiheessa on ehkä hyvä selittää että jättimäiset ikea-tuopit eivät ole ensimmäisiä astioita mitä omaan astiakaappiini hankkisin) V taas oli aivan innoissaan ja maalaili jo pieniä octoberfestejä erittäin anti-oluthenkiseen asuntooni. En tietenkään raaskinut siinävaiheessa tyrannimaisesti alkaa määräilemään että "meillehän ei mitään tuoppeja osteta", koska V oli selvästikkin innostunut asiasta, joten totesin vain että rajan vedän kaikkiiin "mainos"-tuoppeihin, laseihin ym. Tässä vaiheessa V:n naama muuttui uhmakkaaksi ja hän sanoi että hän en suostu siihen, sillä hänen elämäntehtävänsä ja yksi asia minkä hän hankkii ennen kuolemaansa on kuulemma Guinnes(?)-tuoppi. Apua :D! Voiko joku kertoa minulle missä vaiheessa aloin seurustelemaan ihmisen kanssa, kenen elämäntehtävä on hankkia Guinnes-tuoppi? Please tell me you're joking, right? No mitä minä siihen väittelemään, antaa tulla vaan kaikki eripariset juoma-alustat ja mainostuopit, minä sentään olen saanut päättää kaikki muut astiat! Mutta silti! Missä vaiheessa miehet ja naiset kehittyivät näin erilaisiksi? :D

tiistai 11. tammikuuta 2011

Valoa elämään

Eli kuten vähän eilen uhkailinkin jätin salilla käymisen väliin, mutta shoppailemaan lähdin silti. Minulla on ollut jo jonkin aikaa haaveissa olohuoneeseen jalkalampun osto, ja eilen siis päätin lähteä metsästämään sopivaa yksilöä. Niin kauan kun vaan voin muistaa olen haaveillut tämän kaltaisista lampuista;







Minulla on olohuoneessani divaanimallinen sohva ja näin mielessäni lampun kaartuvan täydellisesti nurkasta divaaniosan yläpuolelle. Pitkästä etsinnästä huolimatta, täydellistä (ja täydellisen hintaista) yksilöä ei ole sattunut kohdalle joten eilen lopulta päädyin täysin toisentyyliseen valaisimeen. Lohduttelin itseäni sillä että tämä kyseinen ostamani valaisin sopii myös makuuhuoneeseen, jos tämä täydellinen unelmieni kaarilamppu vielä joskus osuu kohdalle.
Tämän uuden valaisimen lisäksi mukaani tarttui muutama pieni sisutusyksityiskohta sekä unelmieni eteisen valaisin! Minulla on siis eteisessä tällä hetkellä vaijereiden varassa 5 halogeenispottia, joten lisävalaistusta eteiseni ei oikeastaan kaipaa, mutta haaveissani on laitaa eteiseen tulevalle valkoiselle pitkänmalliselle lipastolle myös pöytävalaisin, ihan vaan sisustuksellisista syistä. Eteisen sisustusta suunnitellessani olen aina kuvitellut valaisimen olevan tämä Pentikin pallolampunjalka, vaikka toisin kuin jotain muita päätöksiä, tätä en ollut vielä lyönyt lukkoon;







Eilen kauppoja kierrellessäni vastaani tuli kuitenkin mitä täydellisin valaisin eteisen lipastolle, kaikki mitä valaisimelta voi vaatia; Läpinäkyvää muovia, valkoinen varjostin, suorakulmainen moderni muotoilu.. joten ostin sen enempää miettimättä ja olen kyllä tyytyväinen!
Tässä siis ostoksiani;




eteisen valaisin




Olohuoneen valaisin



isot säilytysrasiat vaatehuoneeseen



Pieni kori kylpyhuoneeseen



Metallinhohtoinen ruukku

Nyt vaan siis eteisen lipaston hankintaan, että toinenkin uusi valaisimeni pääsee tositoimiin! Mitä mieltä olette, teinkö oikeita valintoja?

maanantai 10. tammikuuta 2011

Parveke

Tänä aamuna heräsin sikeästä unesta poikaystäväni soittoon klo.13, ja todennäköisesti nukkuisin vieläkin jos kukaan ei olisi herättänyt :D perus 13 tuntia sikeää unta.. Tosiaan tänään oli tarkoitus mennä salille ja hieman shoppailemaan, mutta herättyäni ja koettuani aivan järkyttävän paluun menneisyyteen (tarkalleen ottaen luisteluleirien jälkeisiin lihas-tunnelmiin) käsivarsia särki, vatsalihakset jumittivat, kokovartalolukko jne. päätin että jätän sen suosiolla väliin ja raahaudun V:n luokse hemmoteltavaksi ja viettelemään minulle luvattua saunailtaa.

Nomutta itse aiheeseen, eli, ajattelin esitellä sisustustani huone kerrallaan. Kaikki huoneet ovat tällä hetkellä keskeneräisiä, mutta toimivia. Kaikkiin huoneisiin on jo tarkat suunnitelmat tehty, ja suurimmaksi osaksi tavaratkin hankittu, mutta en ole voinut (en osaa) itse vielä näitä kiinnittää/ koota.

Parvekkeeni on tällä hetkellä melko valmis, Koska se ei ole mikään suuren suuri, ei sisutusvaihtoehdotkaan olleet kummoisia. Halusin parvekkeelle nojatuolimaiset tuolit ja pienen pöydän ja korkean ruukun pienelle kuuselle. Ainoa lisäys mitä parvekkeeni tällä hetkellä odottaa on pienet puiset "laatat" jotka asettelen kesän tullessa lattialle. Tällä hetkellä parvekkeeni lattia on harmahtavaa muovinoloista massaa, jonka haluan ehdottomasti peittoon! puupinta tulee myös tekemään parvekkeen sävystä lämpimämmän ja tietenkin puupinta on aina mukavampi ja lämpipämpi jalalle.

Vaikka en koekkaan yleisesti parvekkeen olevan yksi tärkeimmistä asuntoni huoneista, minusta on silti tärkeää, että se on sisustettu ja sisustusta on harkittu. Valitettavan usein näkee että parveketta käytetään asunnon romuvarastona ja sinne on pinottu kaikkea pahvilaatikoista suksiin, eikä tavallaan osata hyödyntää parvekkeen suomaa mahdollisuutta "toisena oleskelutilana".













sunnuntai 9. tammikuuta 2011

pole dancing




Mukavan eilisen löhöilyillan jälkeen lähdin tänä aamuna innoissani ja energiaa täynnä ystäväni kanssa ihka ensimmäiselle tankotanssitunnilleni! Aikaisemmin en ole tähän lajiin tutustunut juuri ollenkaan ja voin sanoa että kyllä kannatti! Tunti jolle osallistuin oli tarkoitettu ensikertalaisille, ja kuvittelin että pääsemme tutustumaan tankoon ja sen kanssa temppuiluun vasta paljon myöhemmässä vaiheessa, mutta yllätyin positiivisesti kun pääsimme jo ihan ensimmäisellä kerralla pyörimään ja kiipeilemään ! Parasta oli, että itsekkin huomasin roikkuvani tangossa pää alaspäin ja kieppuvani tangon ympärillä ( en kovin hienosti tosin..) ! Koska treenaan jo kuntosalilla useita kertoja viikossa, en usko että voin kokonaan heittäytyä tankotanssin lumoihin, mutta tulen varmasti jatkamaan tanssia kerran viikossa tai kahdessa :)






Muuten vikonloppuni on sujunut ihan tavallisissa merkeissä. Olen käynyt pari kertaa spinning-tunneilla, siivoillut ja kokkaillut. Perjantai iltana olin tyttöjen kanssa ulkona juhlimassa ja eilinen lauantai-ilta sujuikin kuten jo mainitsin kotona edellä kuvissa näkyvissä tunnelmissa. Emme ole poikaystäväni kanssa pitkään aikaan käyneet kunnolla makuunissa ostamassa karkkia, joten eilen ostimme kyllä sen edestä! Nami!

torstai 6. tammikuuta 2011

Good morning!

Tänä aamuna nousin ylös kuin katujyrän yliajamisen jäljiltä, sillä olin eilen juhlinut pikkuveljeni synttäreitä lähes puoli neljään aamulla, ja edellisen yön muutaman tunnin unet alkoivat ilmeisesti vähän painaa päälle. Myöhään valvomista ei voi mitenkään selitellä, innostuimme vaan totaalisesti käymään veljieni kanssa läpi varmaan kaikki lautapelimme ja pelasimme ihan innoissamme aamuyöhön. Olenko ainut joka pelaa enää lautapelejä? Minusta ne on superhauskoja :D Tämän yöllisen pelirupeaman aikana onnistuimme myös tyhjentämään pöydän juustokakusta, munkeista ja piirakoista. (Tämä ei silti mitenkään vaikuttanut siihen, että aamulla päätin kokeilla uudella paremmalla menestyksellä niiden amerikkalaisten pannukakkujen tekemistä.) Voin sanoa että oli megahelppoja ja nopeita, vaikka seuraavan kerran yökylään jäävän kaverin yllättämiseksi!

Pannukakut (n.8 kpl)

jauhoja 2,5 dl
1 muna
sokeria 2 rkl
suolaa 1 tl
margariinia 60 g
leivinjauhetta 3/4 rkl
2.5 dl maitoa

Eli siis sekoita kuivat aineet yhteen (halutessaan pannukakkuihin voi lisätä esim. omenaraastetta, kanelia, kaardemummaa jne.) sulata voi ja lisää muna ja maito. Sekoita kuivat aineet muna-maito-voi-seokseen, ei tarvitse välittää vaikka jää vähän paakkuiseksi! Paista pannukakut pannulla voin kanssa, kakkujen kuuluukin jäädä keskeltä vähän "meheviksi". Tarjoile kuumina oman maun mukaan kastikkeiden, marjojen, siirappien jne. kanssa!



Itse söin omat pannukakkuni perinteiseen amerikkalaiseen tapaan voinokareen ja siirapin kanssa! Nam! (Pannukakut eivät siis ole mitään diettiruokaa :) )

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

White!



Taas yksi päivä joka alkoi mahdollisimman huonosti saatuani yskän takia unta vasta 7 aikaan aamulla. Koska heräsin äkäisenä parin tunnin yöunien ja monen tunnin valvomisen jälkeen päätin piristää aamuani valmistamalla kunnon hiilihydraattipommin eli amerikkalaisia pannukakkuja. Sekottelin jo kuivia aineita keskenään kun tajusin että minulta puuttuu maito. Jotenkin väsyneenä en kyennyt ratkaisemaan niinkin vaikeaa yhtälöä kuin että olisin voinut käydä hakemassa uuden maidon kaupasta, vaan masennuin ja heitin jauhoseoksen roskiin ja aloitin sohvalla murjottamisen.

Päiväni kääntyi kuitenkin heti parempaan suuntaan postin saapuessa sillä minulle oli saapunut vihdoin tilaamani Crest:n hampaidenvalkaisuliuskat! Jee! Olen käyttänyt liuskoja siis jo aikaisemminkin, tarkemmin sanottuna ensimmäisen kerran v. 2007 ollessani vahto-oppilaana. Amerikkalaisten ystävieni ympäröimänä oma hymyni alkoi näyttää päivä päivältä keltaisemmalta, joten ystäväni Ally vinkkasi asiasta ja hankki minulle paketillisen näitä kyseisiä liuskoja. Valkaisu kuitenkin ajan myötä häviää, joten ajattelinkin että nyt olisi taas aika hankkia uudet liuskat, ja nyt ne on täällä!

Liuskoista innostuneena jaksoin myös käydä suihkussa ja lähes avaamaan tenttikirjan. Päiväni kääntyi vielä vaan parempaan suuntaan kun äitini soitti ja muistutti pikkuveljeni 17- vuotis syntymäpäiväjuhlista, jotka ovat tänään illalla. Loppujen lopuksi ihan hyvä etten saanut tehtyä niitä pancakesejä, sillä ne plus tarjolla olevat synttäriherkut eivät yhtään auttaisi minua toipumaan vieläkin vaivaavasta jouluähkystä. Tässä kuitenkin vähän asua jossa menen viettelemään synttäreitä eli;


paita: zara , farkkulegginssit: gt , ylipolvensaappaat: zara , tuubitoppi: hm

hajuviesieni historiaa!

Kuten moniin muihinkin asioihin, suhtaudun tuoksuihin intohimoisesti - kaikkitännehetinyt - periaatteella, tuoksuvaa huuhteluainetta, pesuainetta, suihkugeeliä, kosteusvoidetta, hoitoainetta.... ja tietenkin hajuvesiä! olen siis todennäköisesti juuri se henkilö kenestä aina varoitetaan metron tekstiviestipalstalla eli kenen takia kanssamatkustajat bussissa saavat astmakohtauksia ja kenen naapuri ei voi oleskella parvekkeella muilta parvekkeilta tulevien liian voimakkaiden pesuaineiden hajun takia (?! :D )

Omat varhaisimmat hajuvesimuistoni ovat varmaankin 6-7:ltä ikävuosiltani. Silloisella parhaalla ystävälläni oli lapsille tarkoitettu sireeninkukkien tuoksuinen "hajuvesi" jota emme koskaan käyttäneet, mutta jota tuoksuttelimme koko ajan! Aivan ihana! En kuollaksenikaan muista kyseisen tuoksun nimeä (henrietta??), mutta vieläkin aivan sattumalta jotkin tuoksut tuovat mieleeni tämän hajuveden ja palaan hetkeksi takaisin 6-vuotiaaksi.



Ensimmäinen oikea hajuveteni oli kummitädiltäni 8 vuotiaana saama Diorin Poême -minipullo, jota sain äidin luvalla laittaa aina johonkin "suurempiin" juhliin. Näin 20- vuotiaan näkökulmasta kyseinen tuoksu on makuuni turhan voimakas ja varsinkin 8- vuotiaalle! (mutta silloin se tuoksui ihanalta ja ennen kaikkea sen laittaminen oli ihanaa!) Laivalla kävin myös aina äidin kanssa haistelemassa hajuvesiä ja muistan silloin aina halunneeni vihreää kiemuraista pulloa jonka korkkina oli fuksianpunainen kruunu! Itse tuoksu ei ollut kovin kummoinen, mutta pullo oli niin söpö!



Ollessani 11- vuotias valitsin ensimmäistä kertaa itse haluamani hajuveden ja päädyin (silloin melko suosittuun) Tommy Hilfigerin Tommy Girliin. Lähes puolet luokkalaisistani käytti kyseistä hajuvettä, joka on saattanut ehkä vaikuttaa valintaani, mutta muistan silti pitäneeni siitä niin paljon, että ostin sitä toisekin pullon!



Aloitettuani yläasteen 12-13 vuotiaana kävin läpi varmasti kaikille tutut Escadan Ibiza Hippiet, Island kissit, Magnetismit ja Sentimentit. Olen vieläkin aavistuksen verran heikkona Escadan makeisiin karkkituoksuihin, mutta kyseiset tuoksut menettivät "tuoksuvoimansa" mielestäni melko nopeasti. Tai sitten olin vai tottunut 24/7 ympärilläni leijuvaan tuoksupilveen (en välttämättä annostellut hajuvesiäni yläasteella vielä kovinkaan kevyellä kädellä..) Joka tapauksessa vaikka Escada onkin itselläni jo onneksi historiaa, käyn silti vanhasta tottumuksesta tuoksuttelemassa Escadan jokavuotisen vaihtuvan kesätuoksun aina sen ilmestyessä.



Escadan tuoksujen jälkeen siirryin hetkellisesti Ralph Laurenin Ralph - tuoksun käyttäjäksi, jonka jälkeen ostin myös Lancomen Hypnôsen, Versacen Bright Chrystalin ja Britney Spearsin Fantasyn. Ollessani tällöin jo 16-17 vuotias olin jo uppoutunutt syvälle hajuvesin ihanaan maailmaan ja ymmärtänyt myös sen, että hajuvesiä voi vaihdella arkituoksusta juhlatuoksuun ja jokaisena päivänä ei tarvitse laittaa samaa tuoksua. Tämä tarkoitti luonnollisesti siis hajuvesikokoelmani jatkuvaa kasvamista myös H&M:n Body Splasheihin (omistin ainakin 20 erilaista) ja Body Shopin ihaniin tuoksuihin.




Ollessani 17-18 - vuotiaana vaihto-oppilaana löysin hajuveden joka oli ensimmäinen sitten Island Kissin, johon rakastuin heti. Kyseinen tuoksu toimi hajuvetenäni koko vuoden ajan ja vielä takaisin paluuni jälkeen toisen vuoden. Tämä kyseinen tuoksu sai kehuja tuntemattomiltakin ihmisiltä ja ostin sitä yhteensä ennätykselliset 6 pulloa. Hamstrasin pulloja kotiinviemiksi ja olin riemuissani kun tajusin että kyseistä ihanuutta alkoi saamaan myös Suomestakin. Kyseessä on siis Aqualinan Pink Sugar.



Vaikka Pink Sugar on edelleenkin kaikkien aikojen lempparituoksuni, kaikkeen kyllästyy. Tällä hetkellä läträilenkin Diorin Miss Dior Chérie- hajuvedellä. Olen myös palannut takaisin vanhaan suosikkiini The Body shopin Vanilla - tuoksuun.

Tuoksujen suhteen olen kuitenkin jatkuvasti haku päällä, ja tälläkin hetkellä haen "sitä oikeaa", uutta hajuvesituoksua. Burberryn The Beat on melko potentiaalinen seuraavaksi hankkinnaksi, mutta, odotan silti kokevani -vielä ennen edellisten hajuvesipullojen tyhjentymistä - jonkun suuremman kolauksen jonkin uutuustuoksun suunnalta!

tiistai 4. tammikuuta 2011

dentist



Okei, tämä tekstini vaatii ensin vähän oman historiani tuntemusta; vihaan hammaslääkäriä, pelkään hammaslääkäriä, inhoan hammaslääkäriä ja ennen kaikkea välttelen hammaslääkäriin menoa kaikilla verukkeilla. Olen skipannut hammaslääkäriin menon vihlonnnasta ja pienistä säryistä huolimatta viimeiset kaksi ja puoli vuotta. Pelkkä hammaslääkärin ajattelukin on minulle vaikeaa ja lähes kaikki aikaisemmat pakolliset hammaslääkärikäynnit ovat päättyneet siihen että hammaslääkärit ovat kehottaneet minua varaamaan seuraavalle kerralle nukutuksen tai vähintään rauhoittavia lääkkeitä. No, minkä taakseen jättää sen tunnetusti edestään löytää, ja tässä tapauksessa vielä triplasti pahempana, eli hoitamaton hampaani ärtyi ja vietin kivuliaimman yön tähän astisen elämäni aikana ja niiden kipujen aikana ajatus hammaslääkäristä alkoi tuntumaan yhä houkuttelevammalta ajatukselta.

Aamu viideltä googlasin mahdollista helpotusta tyyliin sanoilla "hirveä hammassärky", ja onnistuinkin varaamaan itselleni aamun ensimmäisen hammaslääkäriajan ja löytämään vinkkejä hammassäryn helpottamiseksi (suuvesi!!) Saatuani hampaan paikattua olin "käyhän se näinkin" ja "tulipahan hoidettua" - fiiliksissä, kunnes hammaslääkärini mainitsi hampaani tarvitsevan juurihoitoa. Elämäni oli ohitse. Voin sanoa että juurihoitoa edeltävä kuukausi oli ehkä tuskallisin ikinä. Selasin kaikkia mahdollisia keskustelupalstoja, luin kauhutarinoita ja yksityiskohtaisia kuvauksia operaation kulusta ja the päivän koittaessa olin valmistautunut pahimpaan.

Vaikka olin valmistautunut henkisesti kaikkeen, en ollut valmistaunut siihen että saisin kivuttoman ja lähes mukavan hammaslääkärikokemuksen! (Hammaslääkäri joutui tosin antamaan minulle n. 30 puudutuspiikkiä, mutta ei sattunut!)

Tämän voittajafiiliksen kera lähdin viettämään (puoli naamaa halvaantuneena) mukavaa päivää kaupungissa; shoppailemaan ja lounaalle poikaystäväni kanssa. Muutenkin on jotenkin hyvä mieli siitä että kohtasin hammaslääkäripelkoni ja että hampaani on kohta taas kunnossa!




Ainiin! Olin aamulla vetäissyt jalkaani vaalean beiget farkkulegginssit, vaikka yleensä talvella suosin tummia housuja. Ja juuri tänään kaikista päivistä onnistuin kaupassa saamaan housuilleni läjän tomaattia kun joku ilmeisesti astui hedelmäosastolla tomaatin päälle ja minä kävelin juuri silloin ohi ja tomaatti purskahti housuilleni! :D Just my luck! Kuljin sitten koko loppupäivän sellainen epämääräinen tomaattiroiske housuissani :D

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

highs & lows

Tänään päätin mennä lääkäriin tutkituttamaan pahentunutta flunssaani ja koin suuren pettymyksen kun kokeita tehnyt hoitaja alkoi suorastaan valittamaan siitä että tulen nyt enkä esimerkiksi mennyt perjantaina. Vaikka tiedän että hoitaja on oikeassa että olisin voinut mennä perjantaina omaan terveyskeskukseeni, en minäkään sentään ennustaja ole, enkä tosiaan tiennyt perjantaina flunssani kehittyvän tähän tilaan. Vuodenvaihteen aattona terveyskeskukset tuppaavat myös olemaan yleensä melkoisen täynnä... Annoin hoitajan valitusten mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kiitin, lähdin ja päätin mennä äidin&isän sohvalle keräämään säälipisteitä, juomaan kuumaa mustikkakeittoa ja katsomaan elokuvia.

Anyways; Tämän postauksen tarkoituksena oli alunperin (valittamisen sijaan) listata vuoden merenpohjat ja aallon huiput;

Lows:

1. rakkaan lemmikkikoirani Lakun poismeno



2. pääsykokeista ei toivottu lopputulos
3. kaatuminen ja jalan loukkaaminen

Highs:

1. uusi perheenjäsen, Taika-koira lakun tilalle




2. Omaan kotiin muutto
3. ajotaidottomalle ajokortti & pieni punainen auto
4. autolla tehdyt reissut (turku, juhannus, mökki jne. <3) onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1PkdOPUgtoQZ_BkOiUlphtbNOoSby0xbAdxALwWOBkPrxYqAu8hnIGXaLocE22uUM1nX-oGkhkIQSYaxqsf9iSST-0VTNafft7jvomOaoPFwZCUB7ToLDtfRVFHT2JovlaxU9XMwnq5aV/s1600/sekavii+kes%25C3%25A4+116.JPG">

6. jokavuotuinen Levin reissu




7. Puerto Ricon reissu



8. luistelujoukkuueen kanssa voitto!

Näitä miettiessä voi vain todeta että, huonoista tapahtumista huolimasta takana on aivan mahtava vuosi, ja jotenkin minusta silti tuntuu että the best is still yet to come :)!

2011




Hyvää uutta vuotta kaikille!!
Itselläni vuodenvaihde sujui odotetusti mukavissa merkeissä juhliessani ystäväni kanssa täällä luonani. Söimme herkullisia tortilloja ja muuta pientä naposteltavaa, kilistimme kuohuvalla ja lupasimme tehdä vuodesta 2011 vieläkin paremman kuin edellinen vuosi. Loppuillasta suuntasimmekin keskustaan jatkoille raketteja katsomaan ja tanssimaan pitkälle aamuyöhön.
Onnistuimme välttämään pahimmat uuden vuoden ruuhkat ja kaikki sujui muutenkin odotusten mukaisesti. Seuraavana aamuna olikin mukava löhöillä sohvalla, katsella leffoja ja syödä jäljelle jääneitä herkkuja. Vuosi vaihtui siis tässä jo aiemmin esittelemässänki asussa;




Mekko: gt, kengät: zara, korvikset: accesorize